Lonkastuksimabi-tesiriini diffuusin suurisoluisen B-solulymfooman ja korkean maligniteettiasteen B-solulymfooman hoidossa
Kotajärvi, Jarno; Lamminsalo, Marko; Rahkonen, Atte
Tämän arvioinnin kohteena on lonkastuksimabi-tesiriini, joka on tarkoitettu monoterapiana uusiutuneen tai hoitoon reagoimattoman suurisoluisen B-solulymfooman tai korkean maligniteettiasteen B-solulymfooman hoitoon aikuispotilaille, joita on hoidettu jo kahdessa tai useammassa hoitolinjassa. Näyttö lonkastuksimabi-tesiriinin tehosta ja turvallisuudesta tässä käyttöaiheessa perustuu pääosin yhteen faasin II avoimeen yksihaaraiseen monikeskustutkimukseen (LOTIS-2), jonka lisäksi tukevaa näyttöä on saatu edeltäneestä faasin I avoimesta yksihaaraisesta monikeskustutkimuksesta (ADCT-402-101). Ensisijainen lopputulosmuuttuja LOTIS-2-tutkimuksessa oli riippumattoman arviointikomitean arvioima kokonaisvasteosuus (ORR). Toissijaiset lopputulosmuuttujat olivat vasteen kesto (DOR), täydellinen vasteosuus (CRR), uusiutumisvapaa elossaoloaika (RFS), elossaoloaika ennen taudin etenemistä (PFS) ja kokonaiselossaoloaika (OS) sekä terveyteen liittyvä elämänlaatu.
LOTIS-2-tutkimuksen tulosten mukaan ORR riippumattoman arviointikomitean arvioimana oli 48 % ja potilaista 25 % saavutti täydellisen vasteen (CR). DOR-mediaani oli 13,4 kuukautta. PFS-mediaani oli 4,9 kuukautta. OS-mediaani oli 9,5 kuukautta. Potilaista 96 (66 %) kuoli tutkimuksen aikana.
Elämänlaatua tutkittiin LOTIS-2-tutkimuksessa EQ-VAS kokonaiselämänlaadun mittarilla sekä FACT-Lym-mittarin lymfoomaspesifillä osa-alueella (LymS). Potilaiden raportoiman elämänlaadun mittauksiin liittyy epävarmuutta, sillä useita hoitosyklejä saaneiden potilaiden joukko on pieni. Näin ollen elämänlaadusta ei voida vetää lopullisia johtopäätöksiä.
LOTIS-2-tutkimuksen alaryhmäanalyysien perusteella ei voida aukottomasti sanoa, että jokin tietty potilasryhmä hyötyisi lonkastuksimabi-tesiriini-hoidosta enemmän tai vähemmän kuin joku toinen. WHO:n luokittelun mukaisen histologisen alaryhmäanalyysin perusteella korkean maligniteettiasteen B-solulymfoomaa (HGBL) sairastavat vaikuttaisivat saavan lähes yhtä usein vasteen kuin tarkemmin määrittelemätöntä diffuusia suurisoluista B-solulymfoomaa sairastavat (DLBCL-NOS) potilaat, mutta primaari mediastinaalista B-solulymfoomaa (PMBCL) sairastavat potilaat harvemmin. Vertailuryhmien puute sekä pienet alaryhmäkoot eivät kuitenkaan mahdollista yksiselitteisten päätelmien tekemistä, joten alaryhmäanalyysien tulkintaan liittyy merkittävää epävarmuutta.
Myyntiluvan haltijan edustaja arvioi lonkastuksimabi-tesiriinin tehoa ankkuroimattoman epäsuoran vertailun keinoin polatutsumabin, bendamustiinin ja rituksimabin (Pola-BR) yhdistelmähoitoon verraten. Lonkastuksimabi-tesiriinillä oli vertailuhoitoon nähden hieman pidempi kokonaiselossaoloaika (OS-mediaani: 9,9 kk vs. 9,5 kk) ja lyhyempi aika taudin etenemistä edeltävälle elossaoloajalle (PFS-mediaani: 4,9 kk vs. 6,1 kk). Erot OS-mediaanin (riskitiheyssuhde (HR) 0,96; 95 % luottamusväli (LV) 0,69–1,34) ja PFS-mediaanin (HR 1,24; 95 % LV 0,90–1,72) suhteen eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
6
Myyntiluvan haltijan edustajan toimittaman epäsuoran vertailun lisäksi Fimea huomioi kirjallisuudesta löytyviä epäsuoria vertailuja, joissa lonkastuksimabi-tesiriiniä on vertailtu immunokemoterapiaan, Pola-BR-, selineksori-, tafasitamabi+lenalidomidi- ja glofitamabi-hoitoon. Näissä vertailuissa raportoitiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan lonkastuksimabi-tesiriinin OS-mediaanissa suhteessa immunokemoterapiaan ja tafasitamabi+lenalidomidi-hoitoon. Kaltaistetussa vertailussa lonkastuksimabi-tesiriinin OS-mediaani oli immunokemoterapiaa pidempi: 10,8 kk vs. 6,4 kk (HR 0,67; 95 % LV 0,48–0,92). Toisessa vertailussa lonkastuksimabi-tesiriinin OS-mediaani oli puolestaan tafasitamabi+lenalidomidi-hoitoa lyhyempi: 10,2 kk vs. 26,5 kk (HR 2,35; 95 % LV 1,55–3,56).
Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että kyse oli epäsuorista vertailusta, joiden luotettavuus on lähtökohtaisesti suoraa vertailua heikompi. Esitetyissä epäsuorissa vertailuissa on haasteena erityisesti se, että potilasjoukot eivät ole samanlaisia.
Lähes kaikilla (98,6 %) LOTIS-2- ja ADCT-402-101-tutkimuksiin osallistuneilla potilailla havaittiin lonkastuksimabi-tesiriini-hoidon aikana jonkinasteinen haittatapahtuma ja vajaalla puolella (40,5 %) vakava haittatapahtuma. Kuolemaan johtaneita haittatapahtumia ilmeni hoidon aikana 19 tapausta (8,8 %), joista yksi (0,5 %) liittyi lonkastuksimabi-tesiriiniin. Infektiot hoidon aikana olivat yleisin kuolemaan johtanut haittatapahtumaryhmä. Fimean kliinisen asiantuntijan mukaan vakavien haittatapahtumien määrä vaikuttaa suurelta. Toisaalta tutkimusten potilaita on hoidettu useassa hoitolinjassa ennen altistusta lonkastuksimabi-tesiriinille, joten osa raportoiduista haittatapahtumista liittynee perussairauteen tai aiempiin hoitoihin. Kuolemaan johtaneita haittatapahtumia todettiin vähän.
Myyntiluvan haltijan edustajan toimittamassa kustannusten minimointianalyysissä verrattiin lonkastuksimabi-tesiriinin sekä Pola-BR-hoidon kustannuksia keskenään. Myyntiluvan haltijan edustajan analyysissä käytetyillä oletuksilla lonkastuksimabi-tesiriini-hoidon lääkekustannukset ovat noin 69 700 € potilasta kohden ja Pola-BR-hoidon kustannukset noin 62 900 €. Lonkastuksimabi-tesiriinin lääkekustannukset ovat noin 6 800 € vertailuhoitoa kalliimmat. Fimean toteuttamassa analyysissä lonkastuksimabi-tesiriinin lääkekustannukset ovat noin 78 800 € potilasta kohden ja Pola-BR-hoidon noin 60 000 €. Lonkastuksimabi-tesiriinin lääkekustannukset ovat noin 18 800 € vertailuhoitoa suuremmat. Myyntiluvan haltijan edustaja on lisäksi ehdottanut salassapidettävää hinnoittelumallia.
Yleisesti ottaen kustannusten minimointianalyysi on hyvin epävarma menetelmä tehtyihin oletuksiin nähden. Menetelmää käytettäessä oletetaan vertailtavien potilaspopulaatioiden sekä valmisteiden tehon ja turvallisuuden olevan samankaltaisia, mikä harvoin pitää täysin paikkansa. Analyysiä voidaan kuitenkin hyödyntää potilaskohtaisten kustannusten arvioinnissa, vaikka inkrementaaliset hyödyt jäävät epävarmoiksi.
Myyntiluvan haltijan edustaja arvioi vuosittaisen potilasmäärän olevan Suomessa noin yhdeksän potilasta. Fimean kliinisen asiantuntijan mukaan potilasmääräarvio vaikuttaa oikeansuuntaiselta. Myyntiluvan haltijan edustajan laskelmaan perustuen Fimea toteutti oman analyysin budjettivaikutuksista. Sen mukaan lonkastuksimabi-tesiriinin lääkekustannus ensimmäisenä vuonna olisi noin 78 800 € aiheuttaen noin 18 800 € budjettivaikutuksen verrattuna Pola-BR-hoitoon. Seuraavina vuosina lääkekustannus olisi noin 315 200 € ja vuosittainen budjettivaikutus noin 75 200 €.
↧