Talketamabi edenneen multippelin myelooman hoidossa : Uusien sairaalalääkkeiden arviointi
Lamminsalo, Marko; Kotajärvi, Jarno; Rahkonen, Atte
Tämän arvioinnin kohteena on talketamabi, joka on tarkoitettu monoterapiana uusiutuneen ja hoitoon reagoimattoman multippelin myelooman hoitoon aikuispotilaille, jotka ovat saaneet vähintään kolmea aiempaa hoitoa, mukaan lukien immuunivasteen muuntajaa, proteasomin estäjää ja CD38-vasta-ainetta ja joiden taudin on osoitettu edenneen viimeisimmän hoidon aikana. Talketamabi on bispesifinen, humanisoitu IgG4-PAA-vasta-aine, joka kohdentuu etenkin myeloomasolujen pinnalla oleviin GPRC5D-reseptoreihin ja T-solujen pinnalla oleviin CD3-reseptoreihin. Talketamabi tuo T-soluja GPRC5D:tä ilmentävien solujen yhteyteen aiheuttaen myeloomasolujen hajoamisen.
Näyttö talketamabin tehosta ja turvallisuudesta perustuu pääosin yhteen faasin I/II avoimeen monikeskustutkimukseen (MonumenTAL-1). Ensisijainen lopputulosmuuttuja MonumenTAL-1-tutkimuksen faasissa II oli objektiivinen kokonaisvasteosuus (ORR) sokkoutetun riippumattoman arviointiryhmän (BICR) arvioimana IMWG-kriteereihin perustuen. Toissijaiset lopputulosmuuttujat ovat vasteen kesto, vähintään erittäin hyvän osittaisen vasteen saaneiden osuus, vähintään täydellisen vasteen saaneiden osuus, täydellinen vasteen lisäehdoin saaneiden osuus, aika vasteeseen, elossaoloaika ennen taudin etenemistä (PFS), kokonaiselossaoloaika (OS), minimaalisen jäännöstaudin osuus, turvallisuusprofiili, immunogeenisyys, elämänlaatu ja ORR korkean sytogeneettisen riskin potilailla. MonumenTAL-1-tutkimuksessa talketamabia valmisteyhteenvedon mukaisella suositusannoksella sai yhteensä 288 potilasta, joista 143 potilasta sai talketamabia kerran viikossa (0,4 mg/kg Q1W) ja 145 potilasta joka toinen viikko (0,8 mg/kg Q2W). Potilaiden aiemmin saamien hoitojen määrän mediaani oli 5,0.
MonumenTAL-1-tutkimuksen ensisijainen lopputulosmuuttuja ORR BICR:n arvioimana oli 74 % 0,4 mg/kg Q1W ja 72 % 0,8 mg/kg Q2W annostelua saaneilla. Hoitovasteen saavuttamisen mediaanit olivat vastaavasti 1,2 ja 1,3 kuukautta. Vasteen keston mediaani oli 0,4 mg/kg Q1W annostelulla 9,5 kuukautta mutta 0,8 mg/kg Q2W annostelulla sitä ei oltu vielä saavutettu. Vähintään täydellisen vasteen sai 34 % ja 39 % potilaista, vastaavasti. PFS:n mediaanit olivat 7,5 kuukautta ja 14,2 kuukautta ja OS:n mediaania ei oltu vielä saavutettu kummassakaan potilasjoukossa, kun seuranta-aikojen mediaanit olivat 19 kuukautta ja 13 kuukautta. Minimaalisen jäännöstaudin osalta 31 % ja 30 % potilaista oli negatiivisia raja-arvolla 10-5. Potilaista noin kolmannes kuoli tutkimuksen aikana.
Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin MonumenTAL-1-tutkimuksen faasin II aikana EORTC QLQ-C30-, EQ-5D-5L- ja PGIS-elämänlaatumittareilla. Saatuja suotuisia viitteitä hoidon tehosta ja siedettävyydestä tulee kuitenkin tulkita varoen, sillä kyse on yksihaaraisesta tutkimuksesta ja useita hoitosyklejä saaneiden potilaiden joukko on pieni.
Alaryhmäanalyysien tulokset viittaisivat heikompiin vasteosuuksiin huonoennusteisissa ryhmissä, joissa taudin vaihe oli III R-ISS-riskiluokituksella tai tauti oli levinnyt luuston ulkopuolelle. Tuloksista tehtäviä päätelmiä rajoittaa kuitenkin pienet ryhmäkoot eikä voida sanoa jonkun potilasryhmän hyötyvän talketamabi-hoidosta muita enemmän.
Suoria vertailuja talketamabi-hoidon tehosta verrattuna muihin valmisteisiin ei ole saatavilla. Myyntiluvan haltija toimitti epäsuoran vertailun, jossa talketamabi-hoitoa verrattiin nykyisen hoitokäytännön mukaisesti annettuihin myeloomahoitoihin sekä xxxxxxxxxxxxxxxx. Näissä vertailuissa talketamabi näyttäytyi pääosin parempana kuin lääkärin valitsemat hoidot xxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. Fimean näkemyksen mukaan epäsuoran vertailun tuloksiin liittyy epävarmuutta epäsuorien vertailujen rajoituksista johtuen ja tuloksia voidaan pitää korkeintaan suuntaa antavina.
Talketamabi-hoitoa valmisteyhteenvedon mukaisilla annoksilla saaneista 339 potilaasta kaikilla havaittiin vähintään yksi jonkinasteinen haittatapahtuma. Vaikeita tai henkeä uhkaavia haitta-asteen 3 haittatapahtumia ilmeni 39–45 %:lla potilaista ja haitta-asteen 4 haittatapahtumia noin 29–47 %:lla potilaista sekä vakavia haittatapahtumia ilmeni 48–57 %:lla potilaista. Talketamabi-hoitoa 0,8 mg/kg kahden viikon välein saaneessa potilasryhmässä yleisimmät haittatapahtumat olivat sytokiinioireyhtymä (75 %), makuhäiriö (49 %), anemia (46 %), suun kuivuminen (40 %) ja painon lasku (41 %). Tällä ryhmällä lisäksi havaittiin vähemmän hoidon tilapäiseen keskeyttämiseen johtaneita haittatapahtumia kuin talketamabi-hoitoa 0,4 mg/kg viikon välein saaneella potilasryhmällä (37 % vs. 59 %).
Myyntiluvan haltijan kustannusvaikuttavuusanalyysin perusanalyysissä talketamabin inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER) oli noin 155 000 €/QALY nykyhoitokäytännön mukaiseen SoC-hoitokoriin verrattuna xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx. ICER-arvoon liittyy epävarmuutta erityisesti aikahorisonttiin ja ekstrapolaatiojakaumiin liittyen. Fimean skenaarioanalyyseissä ICER vaihteli xxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx ja SoC-hoitokoriin verrattuna välillä 127 000–295 000 €/QALY.
Myyntiluvan haltijan arvion mukaan Suomessa voisi olla vuosittain xxxxxx arvioitavaa hoitoa saavaa potilasta hoidon käyttöönoton jälkeisinä vuosina. Fimean kliinisen asiantuntijan mukaan potilasmääräarvio vaikuttaa oikean suuntaiselta. Fimean arviointiryhmä käytti budjettilaskelmissa aiempiin arviointiraportteihin perustuvaa arviota 10–20 potilasta.
Fimea arvioi talketamabi-hoidon potilaskohtaisten kokonaiskustannusten olevan listahinnoin noin 281 000 euroa 12 kuukauden hoidolle. Tämä on noin 90 000 euroa enemmän kuin vastaavan kestoinen hoito teklistamabilla. 10–20 potilaan hoidon kokonaiskustannukset vuositasolla olisivat talketamabilla noin 2,8–5,6 miljoonaa euroa.
Fimea arvioi talketamabi-hoidon vuosittaisen budjettivaikutuksen olevan noin 1,4–3,7 miljoonaa euroa. Arvio pohjautuu Fimean arvioon potilasmäärästä (10–20 talketamabia saavaa potilasta) ja vuosittaisista hoitokustannuksista sekä myyntiluvan haltijan arvioon eri hoitojen osuuksista. Budjettivaikutukseen liittyy merkittävää epävarmuutta johtuen vertailtavien hoitojen kestoajoista ja annostelutiheydestä.
↧