Lääkebarometri 2023 : Lääkkeen käyttäjien edellytykset lääkehoidon toteuttamiseen arjessa
Miettinen, Henna; Mikkola, Heidi; Jyrkkä, Johanna
Merkittävällä osalla suomalaisesta aikuisväestöstä on jokin pitkäaikaissairaus, jota hoidetaan lääkkeillä. Onnistunut lääkehoito edellyttää lääkkeen käyttäjältä kykyä ottaa vastuuta lääkehoitonsa sujumisesta arjessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin väestön kokemuksia lääkehoidosta, osallistumisesta lääkehoitoja koskevaan päätöksentekoon, lääkkeisiin liittyvästä neuvonnasta ja tiedosta, terveyden lukutaidosta sekä lääkehoitoihin sitoutumisesta. Lisäksi selvitettiin näkemyksiä lääkkeiden hankinnasta.
Lääkebarometri 2023 -väestökysely toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2023. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin 6 133 Norstat-internetpaneeliin kuuluvalle 18–79-vuotiaalle henkilölle. Otanta toteutettiin ositettuna satunnaisotantana huomioiden ikä, sukupuoli ja asuinalue. Kyselyyn vastasi 2 020 henkilöä. Aineisto painotettiin valtakunnallisesti väestöä vastaavasti, jolloin painotettu vastaajamäärä oli 2 033.
Kyselyyn vastanneista 66 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Vastaajista 83 % halusi keskustella lääkärin kanssa eri hoitovaihtoehdoista. Lääkkeen valinnasta halusi keskustella 75 % ja päättää 70 % yhdessä lääkärin kanssa. Lähes 80 % halusi keskustella apteekissa lääkkeidensä edullisemmista rinnakkaisvalmisteista.
Reilu puolet vastaajista koki saaneensa hyödyllisiä neuvoja edellisellä lääkäri- tai apteekkikäynnillään. Vain harva oli jäänyt ilman tarvitsemaansa neuvontaa. Eniten lisätietoa kaivattiin lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutuksista. Neljäsosa vastaajista koki, ettei tarvitse lääkkeistä lisää tietoa. Yleisimmät lääketiedon lähteet olivat apteekki (78 %) ja lääkäri (58 %). Noin viidennes vastaajista oli hakenut tietoa internetistä, ja yleisimmin mainittuja lähteitä olivat Terveyskirjasto-sivusto (52 %), Lääkeinfo-sivusto (43 %) ja apteekin tai verkkoapteekin verkkosivut (37 %).
Yli puolella vastaajista oli vain harvoin tai ei koskaan vaikeuksia ymmärtää terveydentilaansa liittyviä asioita kirjallisista materiaaleista. Uutta lääkitystä aloittaessa 60 % vastanneista luki pakkausselosteen aina tai usein ja 45 % vastaajista koki ainakin joskus vaikeuksia sen ymmärtämisessä.
Lähes kaikki pitkäaikaislääkitystä käyttävät kokivat lääkityksensä tarpeelliseksi. Pitkäaikaissairaista 37 %:lla oli jäänyt toisinaan ja 3 %:lla usein lääke ottamatta edellisen kuukauden aikana. Yleisimmät käytetyt apukeinot lääkkeenoton muistamisessa olivat lääkkeenoton yhdistäminen johonkin rutiiniin (46 %), lääkkeen pitäminen esillä tai tietyssä paikassa (38 %) sekä dosetti tai muu annostelija (27 %).
Apteekkien sijainteihin ja lukumäärään oli tyytyväisiä yli 90 % vastaajista. Kuitenkin 26 % vastaajista oli ollut tilanteessa, jossa olisi tarvinnut lääkettä, mutta apteekki oli ollut kiinni. Hieman alle puolet vastaajista ostaisi lääkkeensä mieluummin päivittäistavarakaupasta kuin apteekista. Mahdollisuutta saada neuvontaa farmaseutilta tai proviisorilta lääkettä ostaessa pidettiin kuitenkin tärkeänä.
5
Tämän tutkimuksen perusteella lääkkeen käyttäjillä on hyvät edellytykset huolehtia lääkehoitonsa toteutuksesta arjessa. Lääkkeiden käyttäjillä on halukkuutta osallistua omaan hoitoonsa liittyviin päätöksiin, kykyä etsiä lääkkeisiin liittyvää tietoa ja pääosin riittävä terveydenlukutaito. Lääkehoidot koetaan tarpeellisiksi ja apteekkipalveluiden saatavuutta pidetään riittävänä. Lääkkeeseen ja hoitoon toteutukseen liittyvissä kysymyksissä lääkkeen käyttäjät tarvitsevat kuitenkin neuvontaa terveydenhuollon ammattilaisilta tai muussa muodossa olevaa luotettavaa lääketietoa. Tärkeää on, että tietoa on helposti saatavilla ja ymmärrettävässä muodossa.
↧