Lääkebarometri 2019 : Lääkehoito hallussa?
Jyrkkä, Johanna; Ruotsalainen, Jani; Hämeen-Anttila, Katri
Suurin osa lääkehoidoista toteutetaan avohoidossa siten, että pitkäaikaissairas on itse vastuussa lääkkeensä ottamisesta. Edellytyksenä sille, että lääkehoito olisi hallussa on, että pitkäaikaissairas on saanut yhdessä lääkärin kanssa päättää hoidostaan. Lisäksi hänen täytyy tuntea lääkehoitonsa tavoitteet ja miten niiden saavuttamista voi seurata. Hänellä tulee olla myös ajantasainen lääkityslista. Tieto näiden edellytysten toteutumisesta auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan väestötason lääkepoliittisia toimia lääkehoidon hallinnan tukemiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvailla suomalaisen väestön kokemuksia lääkehoidoista, mielipiteitä lääkkeistä, näkemyksiä lääkehoidon seurannasta, terveyden lukutaitoa ja osallistumista lääkehoitoa koskevaan päätöksentekoon.
Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä syys-lokakuussa 2019. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin yhteensä 10 650 Taloustutkimuksen internetpaneeliin kuuluvalle 18–79-vuotiaalle henkilölle. Otanta toteutettiin ositettuna satunnaisotantana ottaen huomioon ikä, sukupuoli, koulutustaso ja asuinalue. Kyselyyn vastasi yhteensä 2 104 henkilöä, joista 55 % oli naisia.
Vastaajista 64 %:lla oli jokin pitkäaikaissairaus. Yleisimmät sairaudet ja sairauksien riskitekijät olivat kohonnut verenpaine (23 %), kohonnut veren kolesteroli (13 %), tuki- ja liikuntaelinsairaus tai -vamma (pois lukien reuma) (11 %) ja astma tai muu keuhkosairaus (11 %).
Suurin osa vastaajista koki lääkkeiden auttavan ihmisiä elämään pidempään (89 %) ja parempaa elämää (96 %). Puolet (49 %) vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että lääkärit määräävät lääkkeitä liian paljon. Joka kolmas (35%) vastaajista koki lääkäreiden luottavan lääkkeisiin liikaa. Yli puolet (56 %) vastaajista uskoi, että mikäli lääkäreillä olisi enemmän aikaa potilaille he määräisivät vähemmän lääkkeitä.
Kaikista vastaajista 18 % ja pitkäaikaissairaista 26 % ilmoitti, että heillä on olemassa ajantasainen lääkityslista. Lähes kaikki reseptilääkkeitä käyttävistä tiesi kaikkien käyttämiensä reseptilääkkeiden käyttötarkoituksen. Omaa terveydentilaansa vastaajat seurasivat useilla eri tavoilla, joista suosituimpia olivat oman yleisen voinnin tarkkailu (75 %), omamittaukset (40 %), painon seuranta (38 %) ja laboratoriomittausten tulosten seuranta (38 %). Pitkäaikaissairaista yleisimmin terveydenhuoltoon ovat yhteydessä syöpää (60 %), masennusta (44 %) tai muuta mielenterveydenhäiriötä (47 %) sairastavat. Harvimmin yhteydessä terveydenhuoltoon ovat ihosairautta (48 %), migreeniä tai muuta kroonista päänsärkyä (44 %), maha-suolikanavan sairauksia (41 %) ja epilepsiaa (41 %) sairastavat.
Vastaajista 11 % ilmoitti kokevansa aina/usein ja 33 % joskus ongelmia omaan terveydentilaan liittyvien asioiden ymmärtämisessä. Lääkepakkausten pakkausselosteet luki 74 % vastaajista aina/usein. Vaikeuksia niiden ymmärtämisessä koki aina, usein tai joskus puolet vastaajista. Kyselyyn vastanneista suurin osa halusi keskustella lääkärin kanssa hoitovaihtoehdoista (89 %) ja lääkkeen valinnasta (79 %).
Tämän tutkimuksen tulokset antavat kahtiajakoisen kuvan väestötason edellytyksistä lääkehoidon hallintaan. Lääkkeiden käyttötarkoitukset tiedetään hyvin ja lääkkeiden vaikutuksia seurataan useilla eri tavoilla. Lääkehoitoa koskevaa päätöksenteossa halutaan olla aktiivisesti mukana, eikä lääkkeet aina ole ensisijainen toive vastaanotolla. Ajantasainen lääkityslista on vain harvoin tehtynä, ja sen laadinnan ja ylläpidon merkityksestä pitää edelleen tiedottaa aktiivisesti väestölle. Eri pitkäaikaissairauksien välillä on eroja siinä, miten lääkehoitojen koetaan auttavan ja kuinka usein hoidosta ollaan yhteydessä terveydenhuoltoon.
Lääkebarometri on väestölle suunnattu kyselytutkimus, jonka avulla selvitetään suomalaisten näkemyksiä lääkkeistä. Joka toinen vuosi toteutettavan väestökyselyn sisältö koostuu vaihtuvista lääkehoidon ajankohtaisia teemoja käsittelevistä moduuleista. Lääkebarometrin toteutuksesta ja kyselyn perustulosten raportoinnista vastaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
↧