Obinututsumabi folliku-laarisen lymfooman ensilinjan hoidossa
Härkönen, Ulla; Heiskanen, Jari; Hyvärinen, Antti; Oravilahti, Tuomas
Follikulaarinen lymfooma on hitaasti etenevä imusolmukesyöpä; potilaiden keskimääräinen elossaoloaika on 15–20 vuotta. Obinututsumabi on toisen sukupolven (tyypin II) CD20-vasta-aine, jota voidaan käyttää muun muassa aiemmin hoitamattoman edenneen follikulaarisen lymfooman hoitoon. Induktiohoito annetaan yhdistelmänä solunsalpaajahoidon kanssa (bendamustiini, CHOP tai CVP). Enintään 2 vuotta kestävä ylläpitohoito obinututsumabi-monoterapiana voidaan antaa potilaille, jotka saavat induktiohoidossa täydellisen tai osittaisen hoitovasteen.
Obinututsumabi-hoitoa on verrattu faasin III GALLIUM-tutkimuksessa rituksimabiin, joka on ensimmäisen sukupolven (tyypin I) CD20-vasta-aine. Myös rituksimabi-hoito toteutetaan induktio- ja ylläpitohoitona samaan tapaan kuin obinututsumabi-hoito.
Obinututsumabi-ryhmän potilaista arviolta 80 % (3 vuoden arvioitu PFS-osuus) ja rituksimabi-ryhmän potilaista 73 % oli kolmen vuoden kohdalla elossa eikä heidän tautinsa ollut edennyt tai uusiutunut (hasardisuhde 0,66; 95 %:n LV 0,51–0,85). Elossaoloajassa tai elämänlaadussa ei ollut eroa ryhmien välillä. Induktiovaiheen lopussa hoitovasteen saavuttaneita potilaita oli yhtä paljon obinututsumabi- ja rituksimabi-ryhmissä. Vakavia haittavaikutuksia ilmeni enemmän obinututsumabi-ryhmän potilailla tutkimuksen kaikissa vaiheissa (induktio, ylläpito, seuranta).
Alaryhmäanalyysien perusteella potilaat, joiden FLIPI-riskiluokitus on keskikorkea tai korkea, hyötyvät obinututsumabi-hoidosta mahdollisesti enemmän kuin matalan riskin potilaat. Tutkimusnäyttö rajautuu hyväkuntoisiin potilaisiin (ECOG 0–1).
Ensilinjan obinututsumabi-hoidon potilaskohtaiset lääke- ja annostelukustannukset ovat keskimäärin 73 000 euroa ja rituksimabi-hoidon 40 600 euroa, eli obinututsumabi-hoidon lisäkustannukset ovat 32 400 euroa.
Fimean arvion mukaan noin 140 potilasta aloittaa Suomessa vuosittain follikulaarisen lymfooman ensilinjan hoidon immunoterapian ja solunsalpaajan yhdistelmähoidolla. Jos 140 potilasta saisi obinututsumabia sisältävän ensilinjan hoidon, vuosittainen budjettivaikutus pelkästään ensilinjan hoidon osalta olisi keskimäärin 4,5 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa 140 potilasta saa rituksimabia sisältävän hoidon. Todellisuudessa budjettivaikutus on kuitenkin pienempi riippuen siitä, miten potilaat jakautuvat eri hoitovaihtoehtojen kesken.
Kustannusten arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta erityisesti toisen ja myöhempien hoitolinjojen osalta. Hoitovaihtoehtojen valintaan vaikuttaa esimerkiksi ensilinjassa annettu hoito sekä se, kuinka pian edellisen hoidon päättymisen jälkeen tauti uusiutuu. Myös muiden maiden arvioinneista ja korvattavuuspäätöksistä käy ilmi, että obinututsumabi-hoidon HTA-arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä. Osa muiden maiden päätöksistä on ollut myönteisiä ja osa kielteisiä. Joissakin maissa ensilinjan obinututsumabi-hoidon edellytyksenä on lääkkeen hinnan alennus tai jokin hoidon kohderyhmää rajaava tekijä.
Johtopäätökset: Obinututsumabia sisältävän hoidon lisäkustannukset ovat melko suuret, ja hoitoon liittyy vakavia haittavaikutuksia enemmän kuin rituksimabia sisältävään hoitoon. Obinututsumabilla näyttäisi olevan suotuisa vaikutus elossaoloaikaan ennen taudin etene-mistä (PFS). Lyhyellä aikavälillä ja pelkästään ensilinjan hoitoa tarkastellessa tämä PFS-hyöty on vaatimaton suhteessa hoidon haittavaikutuksiin ja kustannuksiin. Pitkän aikavälin tarkasteluun liittyy huomattavaa epävarmuutta.
↧