Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkaminen Euroopassa – toimenpiteet ja vaikutukset
Reinikainen, Leena; Lämsä, Elina; Happonen, Pertti; Hämeen-Anttila, Katri
Useissa Euroopan maissa apteekkijärjestelmien lakiperusteista sääntelyä on purettu viime vuosikymmenten aikana. Lakimuutoksia on tehty kaikissa Pohjoismaissa Suomea lukuun ottamatta. Sääntelyn purkamisen on odotettu lisäävän apteekkien määrää ja edistävän niiden välistä kilpailua. Lisäksi on tavoiteltu lääkkeiden hintojen ja lääkekustannusten laskua, parempaa lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuutta sekä laadukkaita ja innovatiivisia palveluita. Suomessa viime vuosina käydyn julkisen keskustelun myötä tuli ajankohtaiseksi selvittää, millaista vertaisarvioitua tutkimustietoa on olemassa apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutuksista lääkkeiden hintoihin, lääkkeiden ja apteekkipalveluiden saatavuuteen, apteekkipalveluiden laatuun sekä apteekkien väliseen kilpailuun Euroopassa. Lisäksi selvityksessä kuvataan apteekkijärjestelmän sääntelyyn toteutettuja muutoksia Pohjoismaissa ja lähtökohtia muutosten taustalla. Selvitykseen sisällytettiin 15 kansainvälistä alkuperäistutkimusta. Lääkepoliittisten säädösmuutosten vaikutuksia on julkaistu myös esimerkiksi viranomaisten raportteina ja selvityksinä eri maista, mutta näitä tuloksia ei ole mukana tässä selvityksessä. Tämä selvitys onkin yksi, mutta ei ainoa tai täydellinen näkökulma apteekkijärjestelmäämme liittyvään keskusteluun. Tutkimuksia, joissa tarkasteltaisiin erityisesti reseptilääkkeiden maksimihinnoittelun sallimista yhdistettynä apteekin omistajuuteen ja sijaintiin liittyvän sääntelyn purkamiseen, sekä näiden vaikutuksia lääkkeiden hintoihin, ei löytynyt. Tämän selvityksen perusteella ei voida osoittaa, että apteekkijärjestelmän sääntelyn purkaminen alentaisi pitkällä aikavälillä lääkkeiden hintoja. Vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että apteekkijärjestelmään liittyvän sääntelyn purkamisen yhteydessä on toteutettu usein myös muita lääkkeiden hintoihin ja lääkekustannuksiin vaikuttavia uudistuksia. Lisäksi lääkkeiden hintasääntelyssä käytetään tyypillisesti useita eri menetelmiä yhtäaikaisesti. Apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen seurauksena apteekkien lukumäärä on lisääntynyt. Uusia apteekkeja on perustettu erityisesti kaupunkialueille ja yksittäisen apteekin koko on pienentynyt. Lääkkeiden alueellinen saatavuus on tyypillisesti varmistettu erillisellä sääntelyllä sekä säännellyissä että sääntelystä luopuneissa maissa. Sääntelyä purkaneissa maissa apteekit ovat muodostaneet apteekkien välisiä ketjuja (ns. horisontaalinen integraatio). Myös vertikaalinen integraatio eli lääketukkuliikkeiden omistamat apteekit ovat lisääntyneet. Tutkimustieto apteekkipalveluiden laadun muutoksista on hajanaista ja pääasiassa farmaseuttisen henkilökunnan näkemyksiin perustuvaa. Selvityksen mukaan sääntelyn purkamisella tavoiteltu apteekkipalveluiden parempi saatavuus on toteutunut eli apteekkien määrä on lisääntynyt, mutta lähinnä kaupungeissa. Esimerkiksi Ruotsissa apteekkitiheys on kasvanut sääntelyn purkamisen jälkeen, mutta Suomessa on edelleen enemmän apteekkeja yksittäistä asukasta kohti. Muilta osin tutkimustieto on hajanaista ja luotettavia johtopäätöksiä apteekkijärjestelmän sääntelyn purkamisen vaikutuksista lääkkeiden hintoihin, lääkkeiden saatavuuteen, apteekkipalveluiden laatuun asiakasnäkökulmasta, apteekkien väliseen kilpailuun tai toiminnan rakenteiden muutoksiin ei voida tehdä.
↧